Ja sitte mentii siihe rantaa:
Eka ilman kameraa ja sitte kameran kanssa :DD
Jalkojen kuvaamista!
Kaks pönttöö ;D
"Ei mä en usko, et tääl on käärmeit. Kirahvit on todennäkösempii"
"Kestääks tää jää?"
HOPLAA!!
Operation Levaus
"Hmm..."
Ponnistus!
Yli, ali vai LÄPI puunrungosta?
"Tossa on maakirahviaispesä!"
"Tuolla jossain se pururata menee" "Ei se voi olla pururata, ku ei siel oo purua!"
"Ääää!" "Mitä ny?" No siin on oranssei pisteit!"
"Jo eka jalka yli!"
"Mä pääsin yli!... En...
"Koita nyt selvitä hengissä sieltä!"
"Se tarkens mielummi puuhun, kuin Sonjaan :)"
"Täl voi ettii vettä." "Eikä voi!"
"Tääl on lunta!" "Mitä?" "Ei mitään, tääl vaan on lunta."
"Löysitkö sä Sonja, pururadan?" "En, ku lumiradan!"
Ja sit ihan vaan kommenttejamme :
-"*Kirkaisu* En oo koira!"
(Sonja kuulosti tos kirkastessaan ihan koiralta.)
-"Mä tiesin et täst ei tulis mitään!"
(Viitaten koko retkeen)
-"Tää on melkeen kuiva reitti. Nyt mul on nilkat ihan märät."
-"Sonjaaaa. Mä törmäsin puuhun. Tai hei! Tiesiks, et ku sä juokset seinää päin, ni se juoksee iha yht lujaa sua päin."
-"Päästään me täält kuivemmin jaloin."
-"miten mulla voi mennä lunta kenkiin, ku ne on nii korkeet?"
-"Mä en koske lumeen enää jalallanikaan!"
(Sonja taas fiksulla tuulella.)
-"Talutetaanko" " Ehkä se on viisaampaa." Vähän ajan päästä: "Nyt mä poljen kotiin asti pysähtymättä!"
-"Mihin mä heivasin mun kännykkäni?"
-"Mitä sä kirjotat?" "Pururataa" "Mitä niist?" "En ku lumirataa."
-"Tiäksä mitä? Mä tunnen olevani kuin puu." "Ai latvasta laho?"
( Iippa miettii syvällisiä)
-"Heii, selvittii me sentää hengis siält!"
-"Sä muuten kuulostat ihan koiranpennulta."
(Syynä tähän se, et pyörä täris->Sonja vinku ku koiranpentu)
-"Mä meinasin kaatuu pyöräl vaik en ess ollu sen seläs!"
-"Mä uskon, tai no en."
-"Mä alan kuulostaa pia koiranpennulta." " Ei se mitään mä voin viedä sua sit lenkille."
(Iippa taas reilu Sonjalle)
-"Ei saa naurattaa, mulla on vatsalihakset kipeet!"
Ja näihin tunnelmiin loppuu tämän kertainen postauksemme :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti