Reason to live

Pitäis varmaan vähä valaista lukijoitamme aiheesta nimeltä koripallo. Se kuitenki tulee vastaan mont kertaa täsä matkanvarrel ku alkaa kausi ja tulee pelei ja kaikkee..

Eli, palatkaamme viime kevääseen. Meijän toinen kakkosvalmentaja Miikka, muutti Turkuun, ja viimisen kerran me nähtiin JBT:ssä. (ks. blogimerkintä JBT) JBT:n jälkeen oli oikeestaan vaan parit harkat enää ennen kauden päättämistä..Edessä olis valmentajan vaihto.

Kun kausi sit päättyi lopullisest yhteiseen iltaan Merskassa uimisen ja saunomisen parissa, (ja Sonjan, Nallen ja Emman kohdalla myös kokissota ja makkaran syöminen saunassa ja uidessa:D Iippa oli sillon rippileirillä:( ) Sonjan isä ja joittenkin kohdalla viiden vuoden takanen valmentaja, lopetti kokonaan koripallovalmentamisen, ja myös Janne, toinen kakkosvalmentaja, lopetti ainakin meidän kanssa, ei ainakaan mun tietääkseni valmenna täl hetkel ketään nuorempia...?? Eikä siinä viäl kaikki, meijän joukkue jakautuis kahteen tai kolmeen osaan ennen syksyä: -98:t jäis vielä vuodeks C-tyttöihin, kun me 97/96-syntyneet jatkettais matkaa B-junnuihin. Mut ainakin yks asia olis varma; ikävä ainakin tulis ihan jokasta<3



Nyt joku toisen screenin takana miettii et kui ni ' kahteen tai kolmeen osaan '. Se meinaa sitä, että koko seuran kesken joukkuejaot olis nyt suuri mysteeri..B-tyttöjen kohdalla ajateltiin, että meist tulis 2 joukkuetta, eli valtakunnallinen joukkue ja alueellinen joukkue. Sikäli tyhmää, et jaetaan ryhmä tälläi, koska se tarkotti sitä, et meijän entisestä joukkueesta kolme tyttöö siirrettäis valtakunnalliseen, jonne tulis 5 tyttöö Uudestakaupungista ja muutama seuran muista joukkueista.

Sonjaakin pyydettiin sinne joukkueesee ja oliki siäl parien harkkojen ajan, mut päätti sit kuitenkin siirtyä siihen alueelliseen joukkueeseen. Samoin päätti toinenki niist kahesta muusta pelaajasta, ja Juhon valtakunnalliseen joukkueeseen jäi niin vähän pelaajia, et ne meikäläisen tietämyksen mukaan päätti tehä siitä A-tyttöjoukkueen, et saatais mukaan vanhempiakin pelaajii A-tytöistä.

Nyt me siis pelataan kumpikin läntisessä 1. divisioonassa, ja meitä valmentaa Iipan isä Sami. (Vapaa-ajalla Sami kiusaa Sonjaa, koska Sonja sanoo Samia Samppa-sedäksi, Sami on ruvennu kutsumaan Sonjaa Selma-tädiksi:D Mut nyt, ku on harjotuksetki alkanu kunnolla, Sami on "herra Valmentaja", ihan vaan, ettei Sonjan tarttis juosta ylimäärästä:D) Meijän joukkuehenki on mun mielestä hyvä, ja Netta, joka on -95, tuli kans meijän joukkueeseen, sopii hyvin porukkaan:)

Harkkoi meil on 3 kertaa viikos, mikä on ihan liia vähän! (mun mielipide) Ei siinä mitään, kyl tekemist ain keksii, mut ku on vaan niin pakkopakkopakkopakko pelata KORIPALLOA! Se on intohimo, mikä vaan kasvaa!<3 Sen takia Sonja ja Noora onki käyny heittelemäs koulun jälkee perjantaisi, mut sillonki neljält tulee minityttöi harkkoihi..Harkkavuorot on vaan niin täynnä, eipä voi mitään;(

Maanantain 19.9 oli harjotuspeli Rauma Basketin C-poikii vastaan, eli eka peli täl kokoonpanol. Pallo ei oikee tahtonu men korii eikä muutenkaa pysuny hyppysis, kauhee kiire ja hirveesti harhasyöttöi..Kyl siin hyviäki suorituksii toki oli, mut en usko et se iha parast oli, mihin me pystyttiin.....Pelattiin uut kuvioo ja kokeiltiin 1-3-1-paikkapuolustustaki ja kyl siäl jotai onnistumisii löyty, mut treenaamist riittää viäl enne sarjan alkamist.  Lisäks pojat oli nopeempiia, ja fyysisempii, et sikäli niil oli näis asiois se etu. RaBa voitti jollai kymmenel pinnal:( No, ens kerral me näytetään niille!!;) (älkääkä kuvitelko et nää oli vaa mun keksimii asioi, valmentajien juttujen kuuntelemine auttaa asiaa:D Ja jos mult kysytää ni mun osalt tää peli oli ihan surkee, joku muu voi olla eri mieltä..)

(c) Sonja

Verta ja hikeä. Kyyneleitä ja raivoa. Murtuneita luita, venähtäneitä raajoja ja ensiaputaitoja. Ystäviä ja vihollisia. voittoja, tappioita,turnauksia ja mitaleja. Huutoja ja haukkumasanoja tuomareille. Tätä kaikkea on ollut meikäläisen koripalloura tämän joukkueen kanssa. jos meidän joukkue nyt sitten hajoaa, nii sanompahan vaan että tulee ikävä teitä kaikkia, nin valmentajia kuin pelaajiakin♥

KaaRon C-tytöt 2011

Ootte parhait♥

Olen sitonut koriskenkiä koko elämäni. Kantanut treenikassia selkä vääränä. Menettänyt monta kertaa pallon vastustajille, tehnyt joskus korejakin, ja miettinyt kuinka tässä näin kävi. Haistellut tunkkaista hienhajua pukukopeissa. Tuntenut kun harhautukset ei onnistu ja pallo karkaa. Mutta myös onnistumisia on tullut ja niistä muutamista voin jopa olla hieman ylpeä. Katsonut vierestä, kun jalka, käsi tai muu vastaava on paskana. Sen aikana olen todennut että koripallo on osa elämääni. ♥

Love

Hate

This

Stupid

Game

And

Still

I

Play

This
Stupid 

Game!

Koripallo♥














© We